Urheilijan ravintoon liittyvät perusasiat ovat kaikille samoja. Jokaisella lajilla on kuitenkin omat erityispiirteensä. Siinä missä juoksija pyrkii kehittämään kestävyysominaisuuksia, painonnostaja rakentaa voimaa. Toisaalta lajikulttuuri voi johtaa myös laiminlyönteihin. On hyvä muistaa, että salillakin kuluu hiilihydraatteja – tai että maratonin jälkeen myös kestävyysurheilijan lihakset tarvitsevat proteiineja.
Kestävyyttä vaativissa lajeissa korostuu nesteytyksen ja hiilihydraattien tarve. Molempien saannista on huolehdittava hyvissä ajoin ennen suoritusta, mutta myös pitkän suorituksen aikana ja sen jälkeen.
Teholajeihin voidaan lukea hyvin erilaisia lajeja maila- ja pallopeleistä alppihiihtoon ja keskimatkan juoksusta kamppailulajeihin. Yhteistä niille kaikille on korkea intensiteetti ja sen myötä kasvava hiilihydraattien tarve.
Voimalajien harrastajat tarvitsevat proteiinia paitsi palautumiseen, myös lihasten kasvuun. Hiilihydraattien merkitys kasvaa soudun, nyrkkeilyn ja crossfitin kaltaisissa kestävyysominaisuuksia vaativissa voimalajeissa.
Taitoluistelun ja voimistelun kaltaisissa lajeissa suoritukseen ei liity samanlaisia ravitsemuksellisia erityistarpeita kuin monissa korkeamman intensiteetin lajeissa. Siitä huolimatta monet taitolajien harrastajat saavat liian vähän energiaa.
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur
adipiscing elit. Pellentesque vitae nunc ut
dolor sagittis euismod eget sit amet erat.
Mauris porta. Lorem ipsum dolor.