PERUSTIETOA URHEILURAVINTEISTA
Urheiluravinteet – fiksusti lisää treeniin ja arkeen
1. Mitä urheiluravinteet oikeastaan ovat? »
2. Milloin niistä on hyötyä? »
3. Energiaa, rakennusaineita ja parempaa palautumista »
Urheiluravintolisät on kehitetty täydentämään urheilijan ja aktiivisesti liikkuvan ruokavaliota. Ne eivät korvaa tavallista ruokaa, vaan toimivat monipuolisen ruokavalion rinnalla. Nopeasti imeytyvät, helposti nautittavat ja käyttötarkoitukseensa suunnitellut tuotteet voivat helpottaa niin treenaamista, palautumista kuin kiireistä arkeakin.
Miksi urheiluravinteita käytetään?
Urheilu ja aktiivinen liikunta lisäävät energiankulutusta. Lisääntynyt energiantarve pyritään ensisijaisesti kattamaan tavallisella ruoalla, mutta aina syöminen ei onnistu oikeaan aikaan tai riittävän suurina annoksina. Urheiluravinteet ovat käytännöllisiä erityisesti silloin, kun tavallista ruokaa ei ole saatavilla tai vatsan täyttäminen ennen liikuntaa ei ole hyvä vaihtoehto.
Jauhemaiset ja nestemäiset tuotteet ovat helposti sulavia ja sisältävät runsaasti ravintoaineita. Niiden avulla energiansaantia voidaan lisätä ilman, että ruoka-annosten koko kasvaa kohtuuttomasti. Ravintolisät kulkevat myös helposti mukana, ja niiden avulla energiansaantia on helppo rytmittää treenipäivän aikana.
Tavoitteena energiatasapaino
Mitä enemmän liikut, sitä enemmän kulutat energiaa. Ensisijaisesti lisääntynyt tarve katetaan kasvattamalla ruoasta saatavan energian määrää. Urheiluravinteet täydentävät tätä kokonaisuutta. Ne ovat erityisen käteviä tilanteissa, joissa tavallista ruokaa ei ole saatavilla tai suuri ateria ei sovi päivän aikatauluun.
Helposti sulavilla jauheilla ja juomilla energiansaantia voidaan lisätä ilman valtavia ruoka-annoksia. Samalla tuotteet kulkevat helposti mukana ja niiden käyttö voidaan ajoittaa treenien ympärille.
Lihakset tarvitsevat proteiinia
Treeni ei ole ainoa asia, joka kuluttaa energiaa. Sitä tarvitaan myös lihasten kasvuun ja palautumiseen. Proteiinin merkitys korostuu erityisesti voimalajeissa, mutta lihakset ovat tärkeässä roolissa lähes kaikessa urheilussa. Mitä rasittavampaa harjoittelu on, sitä enemmän se hajottaa lihaskudosta.
Lihakset kasvavat harjoittelun synnyttämän ärsykkeen seurauksena. Lihaskasvu edellyttää myös riittävää energiansaantia: jos tavoitteena on kasvattaa lihasmassaa, energiaa on saatava enemmän kuin sitä kuluu. Laadukkaasta urheiluravinteesta saatava proteiini on helposti imeytyvässä muodossa ja kehon hyödynnettävissä silloin, kun sitä tarvitaan.
Perusruoka ensin – urheiluravinteet täydentävät
Jokaisen urheilijan ja aktiiviliikkujan energiansaannin perustana tulisi olla terveellinen ja monipuolinen ruokavalio. Yleiset ravitsemussuositukset tarjoavat tähän hyvän lähtökohdan. Ravintolisät eivät korvaa perusruokaa, vaan täydentävät sitä.
Useimmissa ravintolisissä ei ole mitään sellaista, mitä urheilija tai kuntoilija ei voisi saada tavallisesta ruoasta. Niiden etuna on kuitenkin käytännöllisyys: ne ovat nopeasti imeytyviä, helposti nautittavia ja koostumukseltaan optimaalisia lihasten energia-aineenvaihdunnan kannalta. Samalla ne voivat helpottaa kiireistä arkea.
Ruoka ei aina osu oikeaan hetkeen
Laji, harjoitukset ja muu arki määrittelevät, milloin treenataan. Koska päivään kuuluu yleensä paljon muutakin kuin urheilua ja lepoa, ruokailujen sovittaminen treeniaikatauluihin voi olla haastavaa. Kyse voi olla kilpailupäivän tiukasta ohjelmasta tai vaikka kouluruokailun ja joukkueharjoitusten väliin jäävästä pitkästä tauosta.
Tyhjällä kropalla treenaaminen ei ole tehokasta. Täydellä vatsalla se voi puolestaan olla mahdotonta. Monelle urheiluravinteet toimivat helppoina välipaloina, joiden avulla ruokailuvälejä voidaan säädellä. Hiilihydraatteja ja proteiinia sisältävät patukat, valmisjuomat ja valmiiksi annostellut jauheet kulkevat treenikassissa, säilyvät hyvin ja ovat helppoja käyttää missä ja milloin tahansa.
Nopeasti imeytyvistä tuotteista on hyötyä esimerkiksi silloin, kun harjoituksiin on vain vähän aikaa mutta edellisestä ateriasta on jo ehtinyt kulua tovi. Niillä voidaan varmistaa riittävä energia harjoitukseen. Suorituksen jälkeen ne puolestaan auttavat käynnistämään palautumisen nopeasti.
Helposti sulavaa, nopeasti käyttöön
Ruoansulatus vaatii aikaa ja rauhallisen tilan. Ruoan hajottamiseen voi kulua useita tunteja. Lihatuotteet, rasvat ja osa hiilihydraattilähteistä hajoavat hitaasti, kun taas esimerkiksi kypsät hedelmät ja marjat, mehut sekä kiisselit sulavat nopeammin.
Ruoansulatus ja treeni käyttävät osittain samoja kehon resursseja. Liikunnan aikana verenkierron ja hermotuksen painopiste siirtyy lihaksiin, jolloin ruoansulatukseen jää vähemmän resursseja. Jos ruokailusta on kulunut liian vähän aikaa, seurauksena voi olla vatsavaivoja. Siksi laadukkaissa urheilujuomissa ja -jauheissa käytetään nopeasti hajoavia ainesosia.
Esimerkiksi heraproteiini hajoaa nopeasti verrattuna maidon toiseen proteiiniin, kaseiiniin, jonka hajoaminen voi kestää jopa yli viisi tuntia. Heraa voidaan myös esipilkkoa teollisesti, jolloin sen imeytyminen nopeutuu entisestään. Tällaiset heraproteiinihydrolysaatit ovat suosittuja palautumisjuomien proteiininlähteitä.
Nopeasti imeytyviä hiilihydraatinlähteitä ovat puolestaan esimerkiksi sakkaroosi eli pöytäsokeri, glukoosi ja maltodekstriinit. Urheiluravinteita valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota ainesosien laatuun ja suosia nopeasti imeytyviä muotoja. Ne helpottavat ruoansulatusta liikunnan yhteydessä.
Erityisruokavalio? Huomioi nämä
Kasvissyöjien ja eläinperäisiä tuotteita välttävien vegaanien kannattaa kiinnittää erityistä huomiota ravintoaineiden riittävään saantiin. Vegaaneilla seurattavia ravintoaineita ovat erityisesti rauta, B12-vitamiini ja D-vitamiini sekä joissain tapauksissa kalsium. Urheilu ei itsessään muuta näiden ravintoaineiden tarvetta, mutta esimerkiksi raudan ja B12-vitamiinin puutteellinen saanti voi heikentää muun muassa hapenottokyvyn kehitystä. Kasvissyöjän pääasiallinen raudanlähde on kasviperäinen non-hemi-rauta, jonka hyödynnettävyys on eläinperäistä rautaa heikompi. Kehon rautavarastosta kertovan ferritiinitason seuraaminen on tärkeää erityisesti naiskilpaurheilijoille.
Soijaproteiini sopii vegaanille
Kasviperäisen proteiinin koostumus on usein eläinperäistä proteiinia köyhempi. Poikkeuksena on soijaproteiini-isolaatti, joka sisältää kaikki välttämättömät aminohapot hyvässä suhteessa ja imeytyy hyvin. Myös tumma idätetty riisiproteiini on kohtalaisen hyvä proteiininlähde vegaanille.
Vegaanista ruokavaliota noudattavan kannattaa yhdistellä esimerkiksi palkokasveja ja kotimaisia viljoja, kuten kauraa ja härkäpapua, jotta kaikkien välttämättömien aminohappojen saanti varmistuu. Kasviproteiinien hyväksikäytettävyys ei kuitenkaan yllä esimerkiksi maitotaloustuotteiden tasolle. Siksi vegaaniurheilijan kannattaa nauttia proteiinia suositusten yläpään mukaisesti.
Kasvissyöjällä tilanne on usein helpompi. Jos ruokavalioon kuuluvat maitotaloustuotteet, kananmuna tai kala, proteiinin laatuun ei tarvitse kiinnittää yhtä paljon huomiota kuin täysin vegaanisessa ruokavaliossa.
Vaihtoehtoja erityisruokavaliota noudattaville
Leaderin urheiluravinteista vegaaneille sopivat Leader Performance Soy Protein -jauheet suklaan ja mansikan makuisina. Myös urheilujuomat ja maltodekstriinit sopivat vegaaneille. Kaikki Leaderin urheiluravinteet ja patukat ovat gluteenittomia.
Proteiinipatukoista Leader Performance Protein Double Chocolate on laktoositon ja Leader Performance Protein Nutmix vähälaktoosinen. Välipalatuotteista BareBar-raakapatukat ovat vegaanisia.
Urheilija vai kuntoilija – kuka hyötyy urheiluravinteista?
Usein sanotaan, ettei kuntoilija tarvitse urheiluravinteita, koska tavallinen ruokavalio riittää. Se pitää paikkansa, mutta se ei tarkoita, etteivätkö urheiluravinteiden hyödyt voisi olla kuntoilijalle samoja kuin urheilijalle. Itse asiassa huippuunsa viritetty urheilija näyttäisi hyötyvän ravintolisistä vähiten.
Raskaassa treenissä ja urheilusuorituksessa tarvitaan energiaa ja suoloja. Hyvä kuntopohja ja korkea hapenottokyky mahdollistavat huippu-urheilijalle rasvojen tehokkaamman käytön energianlähteenä korkeillakin sykkeillä. Maksimisuorituksia lukuun ottamatta hiilihydraattien merkitys ei siksi ole yhtä suuri kuin vasta-alkajalla.
Myös tehonlisääjiä koskevissa tutkimuksissa on saatu samansuuntaisia tuloksia. Suorituskykyyn vaikuttavista urheiluravinteista näyttää olevan enemmän hyötyä urheilijan polun alkupäässä. Mitä kovemmassa kunnossa urheilija on, sitä vähemmän suorituskykyä tehostavista tuotteista saadaan lisäapua. Huipulla pienikin ero voi kuitenkin olla ratkaiseva. Sekunnin kymmenykset ratkaisevat. Tämä ei tarkoita, että juuri kävelylenkkeilyn aloittaneen pitäisi tankata hiilihydraatteja tai ensimmäistä kertaa kuntosalille menevän tarvitsisi kreatiinia.
Kun harjoitusmäärät ja intensiteetti kasvavat, myös ravinnon ja palautumisen merkitys kasvaa. Urheiluravinteet toimivat monipuolisen ruokavalion lisänä. Ne eivät ole välttämättömiä, mutta voivat helpottaa sekä kuntoilijan että urheilijan arkea.
Vaikuttavatko ikä ja sukupuoli ravinteiden tarpeeseen?
Urheilussa sukupuolten väliset erot liittyvät pääasiassa fyysisestä koosta johtuviin energiantarpeen eroihin. Painoon suhteutetut saantisuositukset pätevät siksi kaikille. Ravintoaineissa merkittävä ero löytyy raudan tarpeesta. Hedelmällisessä iässä olevien naisten raudan tarve on lähes 70 % suurempi kuin miesten ja vaihdevuodet ylittäneiden naisten. Finravinto 2017 -tutkimuksen mukaan saantisuositusten mukaisen määrän rautaa sai vain 3 % 18–45-vuotiaista naisista ja 54 % 45–74-vuotiaista naisista. Koska rauta on tärkeässä roolissa hapenkuljetuksessa, erityisesti urheilevien naisten kannattaa kiinnittää huomiota riittävään raudansaantiin.
Iän vaikutus näkyy puolestaan lihasmassan ylläpidossa. Proteiinisynteesin heikentymisen lisäksi luuntiheys ja janon tunne vähenevät iän myötä. Myös useiden suojaravintoaineiden, kuten D-, B12-, B6- ja E-vitamiinien sekä kalsiumin, tarve kasvaa. Erityisesti yli 65-vuotiaan liikkujan tai urheilijan on tärkeää varmistaa riittävä proteiinin ja edellä mainittujen suojaravintoaineiden saanti.
Urheilijan ravintoaineet pähkinänkuoressa
Ravintoaineet jaetaan energiaravintoaineisiin ja suojaravintoaineisiin. Energiaravintoaineet ovat kehon polttoainetta. Niitä ovat hiilihydraatit, rasvat ja jossain määrin myös proteiinit.
Suojaravintoaineisiin kuuluvat puolestaan vitamiinit sekä kivennäis- ja hivenaineet. Välttämättömät suojaravintoaineet ylläpitävät terveyttä ja kehon normaaleja toimintoja. Kun puhutaan terveellisestä ja monipuolisesta ruokavaliosta, kyse on ennen kaikkea ruoan sisältämistä suojaravintoaineista. Niin sanottu roskaruoka sisältää lähinnä energiaa.
Hiilihydraatit – lihasten polttoainetta
Mitä kovempaa liikut, sitä suuremmaksi hiilihydraattien merkitys kasvaa. Lihaksiin varastoitunut hiilihydraatti on urheilijan tärkeää polttoainetta. Hiilihydraattivarastojen täyttäminen ennen suoritusta on tärkeää, ja koska varastot ovat rajalliset, pitkäkestoisissa suorituksissa tarvitaan myös täydennystä.
Ruoasta hiilihydraatteja saadaan esimerkiksi viljatuotteista, riisistä, pastasta, perunasta, hedelmistä ja marjoista. Urheiluravinteissa hiilihydraatteja on esimerkiksi urheilu- ja palautusjuomissa, geeleissä ja patukoissa sekä sellaisenaan jauheena.
Hiilihydraattien tarve vaihtelee suuresti lajin ja harjoituskauden mukaan. Taito- ja voimalajeissa päivittäiseksi saanniksi riittää usein alle 5 grammaa painokiloa kohden, kun taas kestävyysurheilijan kulutus voi peruskestävyyskaudella olla yli 10 grammaa. Tutkimusten mukaan elimistö pystyy vastaanottamaan suorituksen aikana 60 grammaa glukoosia ja 30 grammaa fruktoosia eli parhaimmillaan yhteensä 90 grammaa hiilihydraatteja tunnissa. Urheiluravinnevalmisteissa glukoosin ja fruktoosin suhde onkin tyypillisesti optimoitu suhteeseen 2:1.
Urheilijan hiilihydraatin saantisuositus: 3–12 g / painokilo / vuorokausi
Proteiini – lihasten rakennusaine
Proteiini edistää lihasmassan kasvua ja säilymistä. Energiaravintoaineista juuri proteiini toimii lihasten rakennusaineena. Proteiinit koostuvat 20 erilaisesta aminohaposta. Niistä yhdeksän on välttämättömiä, eli ne on saatava ravinnosta. Urheilijan kannalta kiinnostava aminohappo on haaraketjuisiin aminohappoihin kuuluva leusiini, jota esiintyy erityisen runsaasti maidon proteiineissa. Leusiini osallistuu keskeisesti proteiinisynteesin eli proteiinien rakentamisen käynnistämiseen.
Maitotuotteiden lisäksi hyviä proteiininlähteitä ovat liha, kala, kana ja kananmuna. Kasvikunnan tuotteista proteiinia saadaan esimerkiksi viljoista ja palkokasveista sekä siemenistä eristetyistä proteiiniseoksista ja -jauheista. Laadukkaissa lisäravintovalmisteissa proteiinit ovat helposti imeytyvässä muodossa ja siten kehon hyödynnettävissä nopeasti.
Proteiinin merkitys korostuu usein voimalajeissa. Urheilijan päivittäinen proteiinin tarve on muuta väestöä suurempi: eri lähteiden mukaan noin 1,2–2,0 grammaa painokiloa kohden. Vertailun vuoksi WHO väestötason suositus on 0,8 grammaa painokiloa kohden.
Urheilijan proteiinin saantisuositus: 1,2–2 g / painokilo / vuorokausi
Rasva – energiaa matalammilla tehoilla
Rasvan ja hiilihydraattien suhde energianlähteenä muuttuu liikunnan intensiteetin mukaan. Rasvaa palaa erityisesti matalilla sykkeillä. Huippukuntoinen urheilija pystyy käyttämään rasvaa energianlähteenä myös hieman kuormittavammalla tasolla kuin tavallinen kuntoilija.
Rasva on tärkeä energianlähde, mutta sen suhteen keho on pitkälti omavarainen. Naparetkeilijöitä lukuun ottamatta rasvaa ei juuri käytetä erillisenä energialisänä. Lähellä suoritusta rasvasta voi olla jopa haittaa, sillä se imeytyy hitaasti ja hidastaa mahalaukun tyhjenemistä.
Urheilijalle suositeltava määrä on noin 1–2 grammaa rasvaa painokiloa kohden vuorokaudessa. Myös rasvojen laatuun kannattaa kiinnittää huomiota.
Urheilijan rasvan saantisuositus: 1–2 g / painokilo / vuorokausi
Suojaravinteet – pieniä aineita, suuri merkitys
Välttämättömät suojaravintoaineet ylläpitävät kehon keskeisiä toimintoja. Suojaravintoaineilla tarkoitetaan vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita, kuitua sekä välttämättömiä aminohappoja ja rasvahappoja.
Kun urheilijan ruokavalio on koostettu yleisten ravitsemussuositusten mukaan, kehon perustarve täyttyy. Suojaravintoaineiden tarkkaa saantia on kuitenkin vaikea arvioida. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää B-ryhmän vitamiineihin, jotka osallistuvat energiantuottoon, sekä A-, C- ja D-vitamiinien saantiin.
Rauta osallistuu hapen kuljettamiseen kehossa. Varsinkin kestävyysurheilijoiden – ja aivan erityisesti naisten – kannattaa tarkistuttaa kehon rautastatus ainakin kerran kaudessa.
Myös soluenergiaksi kutsuttujen ATP-molekyylien kuljetukseen osallistuvan magnesiumin sekä vastustuskykyä ylläpitävän sinkin riittävään saantiin on hyvä kiinnittää huomiota. Fosforia, kaliumia ja natriumia saadaan sen sijaan yleisesti hyvin ravinnosta.
Muista nämä
Urheilijan ravitsemuksen perustana on monipuolinen ruokavalio. Urheiluravinteet täydentävät sitä silloin, kun tarvitaan helppoa, nopeasti nautittavaa ja treenipäivään sopivaa vaihtoehtoa.
Hiilihydraatit ovat lihasten tärkeää polttoainetta. Koska hiilihydraattivarastot ovat rajalliset, niiden täydentäminen ennen urheilusuoritusta on tärkeää.
Proteiini auttaa lihasmassan kasvussa ja säilymisessä, ja urheilijan päivittäinen proteiinin tarve on tavallista suurempi.
Rasvat ovat tärkeä energianlähde erityisesti matalammilla sykkeillä.
Vitamiinit, kivennäis- ja hivenaineet ylläpitävät terveyttä ja kehon toimintoja. Esimerkiksi B-vitamiineilla ja raudalla on tärkeä rooli urheilijan ravitsemuksessa.
Urheiluravinteet eivät korvaa hyvää ruokavaliota – parhaimmillaan ne tekevät riittävästä ravinnonsaannista helpompaa juuri silloin, kun treeni ja arki sitä vaativat.
